"Nina Jurvanen" <illusia AT hotmail PISTE com> writes:
> Riippuu telepatiasta ;) Ruohonleikkaaja menee kyllä vähän ehkä sen luokan
> hardcorescifin puolelle tässä asiassa, että minun on hiukan hankala uskoa,
> että täältä reaalimaailmasta löytyisi samanlaisia suggestopedisiä voimia
> hallitsevia henkilöitä - varsinkin kun ko. leffan päähenkilö kykeni vai-
> kuttamaan suoraan toisen henkilön aivotoimintaan, ilman mitään nykyisiä
> epäsuoria 'ulkoiseen todellisuuteen' perustuvia suggestopedisiä menetel-
Ruohonleikkaajassahan ei paneuduttu käytetyn telekineesin tekniseen
puoleen, vain siihen kuinka se saatiin aikaan. Siinähän periaatteessa
rakennettiin vain uusi muokattuun aivojen biokemiaan perustuva
teknologia (MUISTAAKSENI siinä käytettiin jotain lääkkeitä). Käytetty
virtuaalitodellisuus oli periaatteessa vain koulutuskeino. Näin
muistaakseni ymmärsin.
> BTW, jos nyt irrotetaan asiayhteydestä yksityiset uskomukset & näkemykset
> ja sen sijaan koetetaan tarkastella asiaa 'objektiivisen tieteellisestä
> näkökulmasta', uskallan lähes 100% varmuudella väittää, että klassisella
Ei intuitiivisia a priori todennäköisyyslukuja, pliis.
> shamanistisella kokemuksella sekä koehenkilön suggeroitavuutta edellyttä-
> villä, tämän ajattelun & havaintojen teon manipulointiin perustuvilla me-
> netelmillä (esim. hypnoosi) _ei ole mitään tekemistä_ keskenään. Ainakaan
> nykyisen tietämyksen mukaan.
Yleisen vai sinun tietämyksesi? Minun näkemykseni mukaan molemmat
perustuvat suurelta osin samaan suggerointiin. Shamanismin kohdalla
kyseessä on vain itsesuggestio/-hypnoosi, jossa sekä induktio, että
transsinaikainen johdatus ovat periaatteessa shamaanin itse
luomia. Sinun kokemuksissasi ymmärtääkseni siis oli jokin ulkopuolinen
johdattelija, joka vastasi hypnotisoijaa.
Se, onko shamanismissa enemmän kuin "pelkässä" hypnoosissa, lienee
sitten eri asia. Ainakin siinä on usein mukana uskonnollista
symboliikkaa ja käsitteistöä, jotka ovat käyttökelpoisia myös transsin
ulkopuolella. Emme myöskään tuntene hypnoosinkaan toimintaa niin kovin
hyvin. Vastaavastu emme myöskään tiedä ovatko hypnoosin tai
shamanismin vaikutukset rajoittuneet pelkästään mielensisäiseen
vaikutus- tai havaintokykyyn. No, vastaisesta on liian vähän liian
hataraa evidenssiä.
Jos tämä käsitys hypnoosista tai shamanismista on mielestäsi väärä,
voisitko kertoa tarkemmin omasta käsityksestäsi?
> Pieni yksinkertaistakin yksinkertaisempi matemaattinen totuus on 1+1=2,
> mutta miksi ihmeessä? Ja päteekö se aivan varmasti kaikkeen? Mistä voimme
> tietää, ettei tuokin väittämä ole yksinomaan riippuvainen oman hermostomme
> toimintaperiaatteista,
Matemaattiset totuudet perustuvat aksioomiin ja niistä johdettuihin
teoreemoihin. Niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä minkään
konkreettisen kanssa. Mainitsemasi 1+1=2 on tosi jos (mutta ei vain
jos) käytämme Peanon aksiooman mukaista kokonaislukujen joukkoa,
antaen symboleille 1 ja 2 tietyn merkityksen, sekä summa- ja
ekvivalenssirelaatioita siten kuin ne on kokonaislukuaritmetiikassa
määritelty.
> ja näin ollen kykenemätön todistamaan oikeaksi mi-
> tään ihmispsyykestä riippumatonta havaintoa (mikä se nyt sitten muka olisi
> - alfa centaurilaiset huomio!) Voimmeko edes aavistaa mitään, mikä ei oli-
> si mielikuvituksemme ja havaintokykymme määräämien rajojen sisäpuolella?(*)
Riippunee hieman siitä mitä noilla käsitteillä tarkoitat. Jos ymmärsin
oikein, luulisin kaiken käsitteellisen ajattelun kuuluvan tuollaisiin
asioihin.
> Voimmeko olla varmoja yleensäkään mistään?
Emme?
> Missäpä lieneekään se subjektiivisen mututiedon & todistetun tieteellisen
> informaation ero? Anarkiaa...
Mitään oleellista rajaa ei minusta liene. Lopulta kaikki perustunee
intuitiiviseen arviointi- ja ymmärryskykyyn. Tieteellisen metodiikan
käyttö vaatinee tietyn tason kognitiivisia taitoja, jotka lienevät
perusteiltaan intuitiivisiä, vaikkakin voivat silti muodostaa hyvin
luotettavia loogisia prosesseja. Tieteellinen metodiikka on mielestäni
"vain" joukko rajoittavia ja ohjaavia ajattelun sääntöjä, joiden
avulla voidaan (toivon mukaan) rakentaa luotettavampi kuva
ympäröivästä maailmasta, jne. Usein metodiikan luotettavuus on
"käytännössä täysin varmaa". Joissain tapauksissa menetelmät voivat
ehkä toimia "täysin varmastikin", esimerkiksi automatisoidussa
analyysissä, joka ei siis ole riippuvainen inhimmillisestä
kognitiosta.
No, vaikea aihe, jota en tunne kovin hyvin.
----
-- Marko Grönroos, magi AT iki PISTE fi (http://www.iki.fi/~magi/)
-- Genetic algorithm researchers do it with the fittest individuals --
----
|